23.-25.9.1988

"Halkotalkoot täällä oli, vettä sateli, aurinko paistoi, mutta hauskaa oli.

Miehet, naiset metsään meni linnut lenteli, koira linnuille haukahteli ja pyssyt paukahteli, linnut ne vaan lenteli.

Naiset saaliin mökkiin kantoi ku Ahti saalista lammesta antoi

...miehet metsällä vielä on, liekö saalis nyt verraton?"

28.9.1989

"Tulin linnustamaan tänne auveelle. Kävelin yhden vaaran, (jonka nimeä en muista) nelisen tuntia siinä meni, ei siivelle nousijaa. Ennen samanenki vaara oli täynnä elämää, nyt ei. No mitäs tuosta tulimpahan kämpittelemään muina miehinä. Lähin varsin katiskoja kattelemhan. Löysinhän mie yhestä katiskasta yhen pikkusen nokkaraudun, josta mie innoishan tulin ranthan ja päätin vielä käyvvä heittämässä yhen verkon vethen, näin tehtyä aloin hunttaamhan mitä nyt, valosaaki oli. Mie ajattelin ku linnustamhan olhan tultu, niin lähempä vielä kattomhan auveevaaran laitaa, kävelin tyynelän kämpälle siitä vielä yhtä polkua pohjoiseen. Sielläpä mie tapasin lintujen kuninkhan itte metton. Soli minusta noin sata metriä, mie löin maihin niiku armeijassa, siinä maassa maatessa mietin kummalla haulikolla vai kiväärillä mie alan tuota tappamhan. Haulikko oli käessä ja kiväri selässä. Siinä mie kuuntelin että mikä rouske se sieltä metton suunnasta kuuluu, mie nostin vähän päätä nähäkseni vähän paremmin että vieläkö se on samassa paikassa. Siellähän se oli, kiven rietas otti maasta ja pureskeli sitä niinku ku meikäläinen sokeripalasta. Äläppä ollakhan miehän päätin että ku kiväriki on matkassa sillähän mie ammun. Siinähän oli pirunmoinen teutaroiminen ennenku sain kiväärtipyssyn seljästä pois. Siinä mie hunttasin kestäskö noussa polviholleni, en kuitenkhan uskaltanu nousta, makkuulta aloin tähtäämhän. Mettoki jo katteli huolissahan että mitä se ukko oikein siellä värkkää. Kauhia lojahushan siitä pyssystä lähti ja vielä mettoa isommalta puolen ohi, sehän ei siitä tykänny ollenkhan ja lähti. Mie nousin raskain mielin ylös otin pyssyt ja lähin vielä raskaimmin askelin kämpälle päin."

VeeÄmmä

5.2.2005

"Saunan lauteilla sanoitettua"

Siian pilkkijät on pelottava joukko hirmuinen.

Ne istuvat avannolla AINOASTAAN siikaa pilkkien.

Älä milloinkaan sä liity Affen pilkkijiin, liity mieluummin Omituisiin Otuksiin."

sävel: Allu Tuppurainen

Röllin omituisten

otusten kerho

P.Neitola

...jatkoa syntyi korttipelin ääressä

"Siian pilkintä on taitolaji, haaste verraton.

Sen taitaa ainoastaan se, jolla siihen lahjat/vehkeet on.

Ahvenaahan saa pilkillä kuka tahansa.

Oli avannolla mies taikka hänen mahansa" =)